Opiskelijan näkökulma:
Heidi Sairanen

Heidi Sairanen

Lukiossa olin todella kiinnostunut matematiikasta ja kuvataiteesta, mutta pidin kovasti myös kielistä. Toisen luokan ja abi-vuoden välissä päätin, että lähtisin arkkitehtikouluun. Suomen lisäksi etsin myös kansainvälisiä vaihtoehtoja. Loppujen lopuksi hain kolmeen paikkaan: Tampereen sekä Delftin ja Eindhovenin teknillisiin yliopistoihin. Hakuvuonnani kandiohjelma kahdessa jäkimmäisessä oli vielä hollanniksi, joten jouduin tekemään erillisen kielitasotestin päästäkseni sisään. Tästä syystä kävin myös Suomen valintakokeissa ja otin paikan vastaan, jotta voisin tulla takaisin, jos opiskelu ei olisi onnistunutkaan hollannin kielellä.

Olen nyt Eindhovenissa viidettä vuotta, joten tiettävästi pelko vieraalla kielellä opiskelusta osoittautui turhaksi. Olin oman vuoteni ainoa ulkomaalainen opiskelija, mutta joukkoon ryhmäytyminen ei ollut vaikeaa. En osaa sanoa miten Alankomaiden yliopistokulttuuri eroaa suomalaisesta, mutta voin todeta, että täällä on eloisa opiskelijayhdistys-kulttuuri, vahvat yhteydet työelämään ja paljon kansainvälistä yhteistyötä.

Kandiopinnot olivat todella laajat. Niihin sisältyi arkkitehtuurin lisäksi muun muassa rakennusfysiikkaa, lujuuslaskentaa, yhdyskuntasuunnittelua ja lainsäädäntöä. Opiskeluissa oli paljon ryhmätöitä ja itse tekemisen rooli oli suuri – tiedekunnan puutyöpajalla tuli istuttua päivä jos toinenkin rakentaen erikokoisia pienoismalleja ja kokeillen eri materiaalien mahdollisuuksia. Suomalaisella lukiopohjalla opiskeluista selviytyy hyvin, tosin opintopisteiden eteen saa tosissaan tehdä töitä.

Pari vuotta sitten kandiohjelmamme kieli vaihtui englanniksi, ja ulkomaalaisten opiskelijoiden osuus on kasvanut paljon. Kaikki yliopistomme maisteriohjelmat ovat olleet englanniksi jo pidempään, ja vastaan on tullut myös suomalaisia vaihto-opiskelijoita!

Mielestäni maisteriopinnot ovat olleet rankemmat kuin kandiopinnot. Niissä pääpaino on tutkimuksella ja uuden tiedon luomisella. Tenttejä on vähän, mutta lähes joka kurssiin sisältyy käytännön osuus. Olemme päässeet tekemään esimerkiksi kenttäanalyysia asuinalueen lapsiystävällisyydestä, piirtämään ja rakentamaan aidon kokoisen rakennusdetaljin sekä analysoimaan tunnettuja rakennuksia. Studiokurssit ja seminaarit keskittyvät omien suunnitelmien kehittelyyn. Monet kurssien vetäjistä ovat itse ammattia harjoittavia arkkitehtejä. On hienoa, miten he jakavat tietotaitoaan.

Voin suositella ulkomailla opiskelua kenelle tahansa, joka haluaa opintojen ohella uusia kokemuksia. Lukion jälkeen ulkomaille muutto voi vaikuttaa isolta askeleelta, mutta toisaalta se avaa paljon mahdollisuuksia.

Pienoismalleja arkkitehtuurin analyysikurssilla. Kuvat Heidi Sairanen.
Rakennustekniikkakurssin lopputyö. Kuvat Heidi Sairanen.
Suunnitelma pienelle saattohoitokodille. Kuvat Heidi Sairanen.