Maisema-arkkitehti Mikko Vekkeli

Mikko Vekkeli

Aloitin opiskeluni alun perin sähkötekniikan alalla, kun matematiikkaan ja fysiikkaan liittyvät tehtävät olivat minulle aina helppoja ja jotain piti keksiä lukion jälkeen. Opintojen alettua, aloin kuitenkin kaipaamaan tapaa, jolla voisin yhdistää opiskeluni luovaan tekemiseen.

Olin ollut töissä Vuosaaren golf-kentällä ja syventyminen ympäristörakentamiseen oli alkanut kiinnostaa. Ympäristörakentamiseen liittyy olennaisesti suunnittelupuoli luovine ratkaisuineen, joten päätin lopulta hakea opiskelemaan maisema-arkkitehtuuria. Tein opiskeluni aikana paljon pieniä suunnittelutöitä toiminimelläni, joita myös rakensimme opiskelukaverieni kanssa kesäisin. Näissä projekteissa oppi runsaasti asiakassuhteen tärkeydestä sekä sai oppia kantapään kautta ympäristörakentamisen teknisistä ja viranomaiskiemuroista. Olen tehnyt töitä monilla eri aloilla ja paiskinut aina paljon töitä. Kun opiskeluiden loppu alkoi häämöttää, niin yrittäjäksi ryhtyminen tuntui luonnolliselta vaihtoehdolta. Pyöritän nyt kolmen ihmisen maisema-arkkitehtitoimistoa.

Yrittäjänä toimimisessa parasta on se, että voi suoraan vaikuttaa yrityksen suuntaan toiminnallaan ja merkittävänä työn vaatimuksena onkin ymmärtää suurta kuvaa koko alan ympärillä. Pidän kanssakäymisestä asiakkaiden kanssa ja siitä, että löydämme yhdessä luovan ratkaisun, joka vastaa parhaalla tavalla asiakkaan tarpeisiin, on teknisesti toimiva, esteettinen ja vielä mielekäs laajemmassa ekologisessa kontekstissa. Kyvykkyys löytää ja kommunikoida monimutkainen teknis-taloudellis-tieteellinen punainen lanka tilaajalle ja eri alojen ammattilaisille on iso osa maisema-arkkitehdin roolia.

Maisema-arkkitehtuurissa ympäristökonteksti on läsnä jatkuvasti. Tekemäni suunnittelun vaikutus vaihtelee merkittävästi projektista toiseen. Hyvän ja huonon suunnitteluvaihtoehdon erotus saattaa ulottua ekosysteemitasolla huomattavankin kauas ja luonnonelementtien kanssa suunnitellessa, pitää suunnittelijan soveltavaa omia luovia visioitaan kunnioitukselle elävää ympäristöä kohtaan. Maisema-arkkitehtuurin sisällä voi olla luova ja ala tarvitsee ihmisiä, jotka uskaltavat rohkeasti luoda uusia ajatuksia ja toisaalta perustella uusia ajatuksia perustuen tieteelliseen tietoon.

Maisema-arkkitehtuuria opiskellessa olen saanut hyviä laajojen kokonaisuuksien projektinhallintataitoja, joita voi soveltaa moneen muuhunkin paikkaan kuin maisema-arkkitehtitoimistossa työskentelemiseen. Jos en pyörittäisi omaa maisema-arkkitehtitoimistoani, suuntaisin todennäköisesti Golf-kenttien rakentamiseen ja suunnitteluun, joissa maiseman muokkaus ja esteettisyys on viritetty äärimmilleen ja jotka ovat usein vähintään paikallisekologisesti kiinnostavia laajoja saarekkeita.

Arkkitehti Emmi Keskisarja

Y
Y, Installaatio Seurasaari Helsinki. (&’, Antrei Hartikainen, Tommi Alatalo, Heikki Paso, Miia-Liina Tommila, Silje Klepsvik, Tone Berge, Irmelin Rose Fisch Vågen, kuvaaja SWANG)

Ammatinvalinta ei ollut koskaan minulle itsestään selvä asia ja vielä valmistumisen jälkeenkin osa minusta epäili. Kuitenkin ammatinvalintaa tärkeämpää on kyky tehdä omasta elämästä itsensä näköistä ja merkityksellistä – ja keksiä keino kääntää omat heikkoudet vahvuuksiksi. Vahvuudet pitävät kyllä huolen itsestään.

Olen aina ollut kiinnostunut monista asioista samanaikaisesti ahdistukseen asti, siksi arkkitehtuurin kokonaisvaltaisuus ja monipuolisuus sopii minulle. Luova ajattelu, taide ja kyseenalaistaminen ovat olleet ehkä kuitenkin aina mielen maailmani keskiössä. En halunnut lähteä ”puhtaaksi taitelijaksi”, koska halusin päästä itsestäni kauemmas – löytää keinoja vaikuttaa maailmaan.

Lue lisää ”Arkkitehti Emmi Keskisarja”

Arkkitehti Petri Aarnio

Petri Aarnio

En muista milloin arkkitehdiksi päätin ryhtyä. Nyt katsottuna kaikki näyttää olleen selkeää ja päämäärätietoista, vaikka sitä se ei varmasti ollut. Piirsin ennen kuin osasin puhua. Kotini viereisen ruokakaupan myyjät antoivat minulle elintarvikkeiden pakkaukseen tarkoitettuja paperiarkkeja, ei yksitellen vaan pinoittain. Naapurit toivat lisää. Olin tuottelias.

Lapsuuden leikeissä rakentaminen oli jatkuvaa. Kesämökin hiekkaranta muuttui hiekkakaupungiksi, joka oli jatkuvan muutoksen kourissa. Kaupunki sai hetkessä ajallisia kerrostumia. Talvella legokaupunki täydentyi puupalikoista ja kirjoista rakennetuilla lamellitaloilla.

Koulussa piirustusintoni ei lakannut, vaikka takaiskujakin tuli. Pastellivärit antoivat uusia mahdollisuuksia. Väritin eri väreillä päällekkäin ja neulankärjellä kaivoin kuvioita piirtäen eri värejä esiin. Olin tyytyväinen tuloksiini, mutta opettaja totesi tekniikkani kielletyksi. Lue lisää ”Arkkitehti Petri Aarnio”

Arkkitehti Pekka Hänninen

Pekka Hänninen. Kuva Tilda Oksman.

Miksi arkkitehdiksi?

Saattaa ehkä kuulostaa hieman yllättävältä, mutta syyni ryhtyä arkkitehdiksi olivat linnut. Ensinnäkin, kun pikkupoikana hyörin auttelemassa tätini arkkitehtitoimistossa, ajattelin että tämähän on mainio ammatti: liksa on hyvä, joten töissä ei tarvitse kykkiä niin paljoa ja aikaa jää enemmän lintujen tarkkailuun. Toisekseen, halusin ammattivalinnallani edistää luonnonsuojelua. Kun kaikki ystäväni menivät lukemaan bilsaa, ajattelin että on hyvä, jos joku menee heittelemään kapuloita rattaisiin vähän muuallekin. Suuntasin siis Otaniemeen.

Ja jos rehellisiä ollaan, kolmas – eikä yhtään vähäisin syy ryhtyä arkkitehdiksi – oli tätini toimiston leppoisa tunnelma. Piirrettiin pitkillä viivoittimilla kivijalkakonttorin sokkeloissa. Lyijykynät rahisivat skissipaperilla. Lounaaksi setäni loihti italialaishenkisen aterian koko porukalle, ja höyryävien kulhojen äärellä arkkitehdit tarinoivat menneistä projekteista ja niihin liittyvistä kommelluksista. Ruokatunnit saattoivat venähtää useammankin tunnin mittaisiksi. Arkkitehtien tarinoita oli hauska kuunnella.

Lue lisää ”Arkkitehti Pekka Hänninen”

Arkkitehti Miia Perkkiö

Miia Perkkiö

Olin alle kouluikäinen, kun päätin tulla isona arkkitehdiksi. Käsitys työnkuvasta oli tuolloin vielä hatara, mutta hauskoja, värikkäitä taloja ja koteja ihmisille aioin tulevaisuudessa suunnitella. Välillä mieli ehti toki muuttua pariinkin otteeseen. Harkitsin toimittajan, näyttelijän ja papinkin ammatteja.

Opiskelijana eteeni avautui ihmeellinen kirjo mahdollisuuksia: arkkitehdit voivat paitsi suunnitella uusia taloja, myös korjata vanhaa, paitsi piirtää myös kirjoittaa. Historian ymmärtämisen kautta myös nykyhetki sai toisenlaisia sävyjä. Talot ja kaupungit näyttäytyivät aikojen kerrostumina. Oivalsin että uusi talo vanhan vieressä saattoi näyttää komeilevalta tai sopuisalta ja vanha vastaavasti uuden rinnalla orvolta tai kiehtovalta riippuen arkkitehdin ratkaisuista. Ymmärsin että arkkitehtuuri todellakin vaikuttaa ihmisten hyvinvointiin, oltiinpa sitten Ylivieskassa, Oulussa tai Venetsiassa, josta opiskelujen kautta tuli lähes toinen (tai oikeammin neljäs) kotikaupunki.

Lue lisää ”Arkkitehti Miia Perkkiö”

Arkkitehti Mika Savela

Mika Savela                   Kuva: Kerstin Schomburg

Hakeuduin aikoinaan arkkitehtuurin pariin alan ”universaalin” luonteen takia. Arkkitehtuuri liittyy melkeinpä kaikkeen ympärillämme ja sen kautta voidaan kehystää ja tuoda esiin ilmiöitä ja tapahtumakulkuja: tiloja, tekstuureja, ihmisiä, kaupunkeja, kulttuureja, virtoja – myös sellaista, mitä ei voi suoraan nähdä.

Suomalaisessa arkkitehtikoulutuksessa on ehkä perinteisesti korostunut praktiikkakeskeisyys. Arkkitehdin ura liitetään voimakkaasti rakennussuunnitteluun ja menestyksen mittareita on ehkä enemmän viritetty tähän suuntaan. Ainakin vielä muutamia vuosia sitten, esimerkkejä siitä, mitä muuta arkkitehtuurin alan koulutuksella tai ajattelutaidoilla voisi tehdä, löytyi enemmän ulkomailta. Nykyään asiat ovat alkaneet vähitellen muuttua ja esimerkiksi arkkitehtuurin ja yleensä taiteen ja muotoilun kulttuuri ja tutkimus ovat viriämässä meilläkin.

Lue lisää ”Arkkitehti Mika Savela”

Arkkitehti Pia Sjöroos

Pia Sjöroos

Taidenäyttelyni avajaisissa kummitäti kysyi, tuleeko minusta isona arkkitehti. Piirsin ja maalasin lapsena paljon, järjestin omia taidenäyttelyitä ja olohuoneen liukuoveen kiinnitetyt taideteokset olivat kaiketi syynä ammatinvalintaan. Matikanopettajana äitini taisi myös uskoa enemmän arkkitehdin kuin taiteilijan uraan. Kävin tekniikkalukion innostuen niin lujuusopista kuin teknisestä saksasta. Ja arkkitehdin opinnot Otaniemessä alkoivat.

Opiskeluaikana työskentelin arkkitehtitoimistossa, jossa tehtiin erityisesti toimistorakennuksia. Samanaikaisesti valitsin pääaineekseni yhdyskuntasuunnittelun ja pidin erityisesti seutusuunnittelun kurssista, jossa sain suunnitella Tuusulaa. Ymmärsin studiokurssin aikana, että Suomen monet kunnat ja pienemmät kaupungit tarvitsevat arkkitehdin näkemystä. Kaupunkisuunnittelu alkoi kiehtoa minua enemmän kuin rakennussuunnittelu. Tein diplomityönikin Järvenpään kaupungille ja pientaloalue Saunakallioon rakentui suunnitelmani pohjalta.

Lue lisää ”Arkkitehti Pia Sjöroos”

Arkkitehti Aleksi Niemeläinen

Aleksi Niemeläinen

Vauvakirjassani lukee ensimmäisten toiveammattien kohdalla arkkitehti tai palomies. Kuvataidelukion viimeisellä luokalla ilmoitin kuuluvalla äänellä kotona, että minusta tulee mitä tahansa paitsi arkkitehti. Nyt olen arkkitehti kolmannessa sukupolvessa.

Arkkitehtuurin ja arkkitehdin ammatin vahva läsnäolo suvussa on uskoakseni antanut minulle rohkeutta ja valmiuden tulkita arkkitehdin ammattikenttää luovemmin kuin monet muut. Suunnittelutehtävien lisäksi olen toiminut rakennuttajana sekä esiintynyt arkkitehtuuria käsittelevissä tv-ohjelmissa.

Lue lisää ”Arkkitehti Aleksi Niemeläinen”

Arkkitehti Noora Laak

Noora Laak

Olen varsin tuore arkkitehti: palautin diplomityöni ja päätin opintoni Aalto-yliopistossa tänä keväänä. Juuri nyt mielen täyttää vielä hienoinen epäusko pitkän projektin päättymisestä – ystävälläni on tähän sopiva lentävä lausekin: ”Taikuri on itsekin hämillään”. Koska en kuitenkaan ole taikuri, voin onneksi paljastaa, miten tempun itse suoritin.

Lukiossa minulla ei ollut selvää kuvaa siitä, mitä haluaisin ryhtyä tekemään isona. Harvalla varmaankaan on. Olen harrastanut pienestä pitäen kuvataiteita ja lukiossa minua kiinnostivat taideopintojen ohella taidehistoria ja historia. Olin tuolloin myös aktiivinen useammassa järjestössä, joiden ansiosta minulle piirtyi tarkempi kuva yhteiskunnasta ja yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta.

Lue lisää ”Arkkitehti Noora Laak”

Opiskelijan näkökulma: Heidi Sairanen

Heidi Sairanen

Lukiossa olin todella kiinnostunut matematiikasta ja kuvataiteesta, mutta pidin kovasti myös kielistä. Toisen luokan ja abi-vuoden välissä päätin, että lähtisin arkkitehtikouluun. Suomen lisäksi etsin myös kansainvälisiä vaihtoehtoja. Loppujen lopuksi hain kolmeen paikkaan: Tampereen sekä Delftin ja Eindhovenin teknillisiin yliopistoihin. Hakuvuonnani kandiohjelma kahdessa jäkimmäisessä oli vielä hollanniksi, joten jouduin tekemään erillisen kielitasotestin päästäkseni sisään. Tästä syystä kävin myös Suomen valintakokeissa ja otin paikan vastaan, jotta voisin tulla takaisin, jos opiskelu ei olisi onnistunutkaan hollannin kielellä.

Lue lisää ”Opiskelijan näkökulma: Heidi Sairanen”